Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 Ääriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Ääriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
27.10.2006

Belgiassa käytiin toissa viikolla paikallisvaalit. Vaikka kyse on ainoastaan yhden EU-jäsenvaltion kunnallisvaaleista, ansaitsevat ne hivenen huomiota myös laajemmin.
Vaalitulos on huolestuttava. Ihmisten ennakkoluuloilla ja jopa suoralla rasismilla ratsastavat puolueet etenivät jälleen. Äärioikeistolaisen Vlams Belangin Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa Antwerpenissa saama yli 33 prosentin kannatus kertoo karua kieltään siitä, etteivät ääriliikkeet ole enää pelkästään pulipäisten marginaalien vaihtoehto, vaan ihan tavalliset belgialaiset äänestäjät ovat valmiita antamaan tukensa kansallismielisille ryhmittymille.

Koko Belgiassa äärioikeisto sai noin viidenneksen äänistä, mikä on suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin Jean-Marie Le Penin kannatus viiden vuoden takaisissa Ranskan presidentinvaaleissa. Myös Itävallassa muutama viikko sitten Jörg Haider pystyi pitämään asemansa huolimatta puolueen sisäisistä linjaristiriidoista.

On mielenkiintoista pohtia, mikä saa tavalliset, lakeja ja suvaitsevaisuutta yleensä ottaen kannattavat eurooppalaiset kääntymään militanttia retoriikkaa käyttävien ääriliikkeiden kannattajiksi?


Osa vastauksesta löytyy tutkijoiden mukaan kristillis-länsimaisen ja islamilaisen maailman välisestä haasteellisesta suhteesta. Viimeaikaiset islamistiryhmien hyökkäykset eurooppalaisia kohteita vastaan, kuten suurlähetystön polttaminen Syyriassa, kirkon tuhoaminen Länsirannalla ja ranskalaisen filosofian opettaja Robert Redekerin vaino Le Figarossa julkaistun Muhammedia kritisoineen artikkelin jälkeen, ovat herättäneet valtaväestössä pelkoja, jotka vaikuttavat käsityksiimme islamilaisuudesta. Profeetta Muhammedin pilakuvista muslimien piirissä noussut kohu loi mielikuvan, että islam on uhka, jota meidän täytyy ryhtyä torjumaan vetäytymällä siilipuolustukseen.

Äärioikeiston lisäksi myös äärivasemmisto on innoissaan käyttänyt islamia poliittisena vaalivalttinaan. Kun eurooppalaiset sinikaulustyöläiset ovat keskiluokkaistuneet ja siirtyneet kannattamaan maltillisia puolueita, laitavasemmalla elätellään toivoa, että kasvava muslimiväestö Euroopassa voisi löytää poliittisen kotinsa heidän leiristään. Vasemmisto lähtee siitä, että ollaan yhdessä länsimaista kapitalistista järjestelmää ja kehitysmaissa käynnissä olevaa "uusimperialismia" vastaan, vastustetaan kaikkea, mikä haiskahtaa amerikkalaiselta ja markkinoidaan Osama Bin Ladenia uutena Che Guevarana.

Selvää kuitenkin on, että kun ääriliikkeiden kannatus alkaa lähestyä perinteisten puolueiden prosenttilukuja, myös keskustaoikeiston on oltava valppaana ja osallistuttava keskusteluun EU:n politiikasta suhteessa islamilaisuuteen. Dialogi maltillisen muslimiväestön kanssa on välttämätöntä ja hyödyllistä yhteiskuntiemme tasapainoiselle kehitykselle myös pidemmällä tähtäimellä. Meidän ei pidä pelätä vaikeitakaan aiheita, sillä jos me vaikenemme ja jätämme areenan ääriliikkeiden viharetoriikalle voi käydä kuten 1920-luvun Saksassa. Uudet hirmuhallitsijat nousevat valtaan demokraattisilla vaaleilla.
 
Takaisin etusivulle