Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
20.12.2007

Ennen vuoden 2004 suurta laajentumiskierrosta EU:ssa käytiin vilkasta keskustelua laajentumisen vaikutuksista unionin käytännön toimintaan. Argumentteja sinkoili niin puolesta kuin vastaankin. Siinä missä jotkut meuhkasivat uusien jäsenvaltioiden vievän unionin ???pullasta??? niin rahat kuin rusinatkin, toiset näkivät avautumisen uusille jäsenvaltioille tuovan unioniin sen kipeästi kaipaamaa dynaamisuutta. Niin kuin aikaisemmilla laajentumiskierroksilla ja ylipäätään elämässä yleensä, kumpikaan ääripäistä ei toteutunut. Elämä 27 jäsenvaltion unionissa on suurimmaksi osaksi jatkunut totuttuun tapaan, business as usual.

Itsenäisyyspäivän alla saimme lisää tutkittua tietoa aiheesta London School of Economicsin professori Helen Wallacen julkaistua tutkimuksensa laajentumisen vaikutuksista EU:n toimielinten päätöksentekoon. Wallacen tutkimus todistaa vääräksi yhden laajentumiskriitikoiden keskeisimmistä väitteistä; laajentuminen ei vaikeuttanut unionin päätöksentekoa, vaan päinvastoin paransi unionin toimielinten kykyä saada aikaan päätöksiä.

Kun verrataan aikaa ennen suurta laajentumista ja sen jälkeen, päätöksenteon vauhti on parantunut. Aika komission lakiesityksestä lainsäädännön lopulliseen hyväksymiseen on lyhentynyt. Tehokkuus on parantanut myös sen jälkeen, kun lait on saatu unionin kirjoihin ja kansiin. Erityisesti uudet jäsenvaltiot ovat tilastojen mukaan kunnostautuneet lakien kansallisessa täytäntöönpanossa.

Komissiossa suullisten käsittelyjen määrää on leikattu ja yhä useammin ratkaisuun päästään jo työryhmissä. Englannin kieli on vallannut alaa, mikä on myös tuonut tehoa. Osa komission myönteisistä askeleista saattaa tutkijan mukaan olla seurausta komission keskustaoikeistolaisesta enemmistöstä. Keskustaoikeistolaiset ovat uudistushakuisempia ja toisaalta myös enemmän sinut uusien pehmeämpien säätelymuotojen kanssa kuin vanha vasemmisto. Kaikkea ei tarvitse lailla säätää, politiikassa myös muilla ohjauskeinoilla on tilausta.

Neuvostossa kansallisen veto-oikeuden käyttö on vähentynyt ja vähemmistöt kaventuneet. Mielenkiintoista muuten on, että yleisimmin eriäviä kantoja neuvostossa esittänyt parivaljakko on ollut Tanska ja Ruotsi. Suomi ei ole vastarannan kiiskien ???top tenissä??? toisin kuin kaksi muuta pohjoismaata.

Omalla työmaallani Euroopan parlamentissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Europarlamentissa ei muutenkaan toimita korostetusti kansallisten lippujen alla. Poliittisten ryhmien merkitys on kasvanut ja erityisesti Kokoomuksen EPP-ED -ryhmä on laajentumisen myötä vain vahvistunut.

Summa summarum, laajentumisen syvemmistä vaikutuksista unioniin voidaan edelleen kiistellä, mutta yksi asia näyttää selvältä. Laajentuminen toi lisää puhtia EU:n päätöksentekoon ja vaikutti myönteisesti mantereemme yhteiseen tulevaisuuteen. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun laajentumiskriittinen populismi jälleen nostaa päätään keskusteluissa seuraavista askeleista EU:n avautumisen tiellä.
 
Takaisin etusivulle