Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
23.08.2007 Lapin Radio: Europarlamentin syksy käynnistyy
03.08.2007 Jäät sulavat Atlantissa - Nykypäivä
01.08.2007 May the Baltic way be the European way - Baltic Rim Economies
17.07.2007 Kansanmurhista kohti ihmisoikeuksia - Turun Sanomat (kirjoittajavieras)
10.07.2007 Mahdollisuuksien maailma - Forum 24
11.06.2007 EU:n perustuslakihanke etenee - Kaleva
05.06.2007 Uhkapeliä ja johtajuutta - Nykypäivä
15.05.2007 Valta vaihtuu Euroopassa - Kaleva
02.05.2007 Poliittinen islam - uhka vai mahdollisuus? - Nykypäivä
16.04.2007 Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ytimessä - Kaleva
10.04.2007 A revolution in the making - International Custody Markets Guide
06.04.2007 Valoa tunnelin päässä - Nykypäivä
21.03.2007 Muuttuuko Suomen EU-politiikka? - Kaleva
28.02.2007 Työväki tarvitsee joustavuutta - Nykypäivä
20.02.2007 EU-vallankäyttö parlamentaariseen valvontaan - Kaleva
16.02.2007 Jaakonsaari oikealla asialla - Forum24
02.02.2007 Sinipunakin vaihtoehto? - Nykypäivä
23.01.2007 Saksa panee kaiken peliin - Kaleva
16.01.2007 Kolumni Lapin radioon - Uuden vuoden terveiset
10.01.2007 Suomi taaplasi tyylillään - EVA Forum
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
20.12.2007

Ennen vuoden 2004 suurta laajentumiskierrosta EU:ssa käytiin vilkasta keskustelua laajentumisen vaikutuksista unionin käytännön toimintaan. Argumentteja sinkoili niin puolesta kuin vastaankin. Siinä missä jotkut meuhkasivat uusien jäsenvaltioiden vievän unionin ??pullasta?? niin rahat kuin rusinatkin, toiset näkivät avautumisen uusille jäsenvaltioille tuovan unioniin sen kipeästi kaipaamaa dynaamisuutta. Niin kuin aikaisemmilla laajentumiskierroksilla ja ylipäätään elämässä yleensä, kumpikaan ääripäistä ei toteutunut. Elämä 27 jäsenvaltion unionissa on suurimmaksi osaksi jatkunut totuttuun tapaan, business as usual.

Itsenäisyyspäivän alla saimme lisää tutkittua tietoa aiheesta London School of Economicsin professori Helen Wallacen julkaistua tutkimuksensa laajentumisen vaikutuksista EU:n toimielinten päätöksentekoon. Wallacen tutkimus todistaa vääräksi yhden laajentumiskriitikoiden keskeisimmistä väitteistä; laajentuminen ei vaikeuttanut unionin päätöksentekoa, vaan päinvastoin paransi unionin toimielinten kykyä saada aikaan päätöksiä.

Kun verrataan aikaa ennen suurta laajentumista ja sen jälkeen, päätöksenteon vauhti on parantunut. Aika komission lakiesityksestä lainsäädännön lopulliseen hyväksymiseen on lyhentynyt. Tehokkuus on parantanut myös sen jälkeen, kun lait on saatu unionin kirjoihin ja kansiin. Erityisesti uudet jäsenvaltiot ovat tilastojen mukaan kunnostautuneet lakien kansallisessa täytäntöönpanossa.

Komissiossa suullisten käsittelyjen määrää on leikattu ja yhä useammin ratkaisuun päästään jo työryhmissä. Englannin kieli on vallannut alaa, mikä on myös tuonut tehoa. Osa komission myönteisistä askeleista saattaa tutkijan mukaan olla seurausta komission keskustaoikeistolaisesta enemmistöstä. Keskustaoikeistolaiset ovat uudistushakuisempia ja toisaalta myös enemmän sinut uusien pehmeämpien säätelymuotojen kanssa kuin vanha vasemmisto. Kaikkea ei tarvitse lailla säätää, politiikassa myös muilla ohjauskeinoilla on tilausta.

Neuvostossa kansallisen veto-oikeuden käyttö on vähentynyt ja vähemmistöt kaventuneet. Mielenkiintoista muuten on, että yleisimmin eriäviä kantoja neuvostossa esittänyt parivaljakko on ollut Tanska ja Ruotsi. Suomi ei ole vastarannan kiiskien ??top tenissä?? toisin kuin kaksi muuta pohjoismaata.

Omalla työmaallani Euroopan parlamentissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Europarlamentissa ei muutenkaan toimita korostetusti kansallisten lippujen alla. Poliittisten ryhmien merkitys on kasvanut ja erityisesti Kokoomuksen EPP-ED -ryhmä on laajentumisen myötä vain vahvistunut.

Summa summarum, laajentumisen syvemmistä vaikutuksista unioniin voidaan edelleen kiistellä, mutta yksi asia näyttää selvältä. Laajentuminen toi lisää puhtia EU:n päätöksentekoon ja vaikutti myönteisesti mantereemme yhteiseen tulevaisuuteen. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun laajentumiskriittinen populismi jälleen nostaa päätään keskusteluissa seuraavista askeleista EU:n avautumisen tiellä.
 
Takaisin etusivulle