Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
22.12.2006
Suomen puheenjohtajuuskauden loppu Euroopan unionissa häämöttää. Vanhasen hallitus on selvinnyt vähintäänkin kohtuullisesti. Samanlaista loistokkuutta ei otteissa kuitenkaan ole ollut kuin vuonna 1999, jolloin puikoissa oli eurodemari Paavo Lipponen ja Suomen eurooppalaisin puolue Kokoomus oli mukana neuvostoa johtamassa. Kulunut kausi osoitti, ettei asenteeltaan impivaaralaisesta, jopa euroskeptisestä poliitikosta kasva suurta eurooppalaista vaikuttajaa kuudessa kuukaudessa, vaikka kyseessä olisi niinkin fiksu ja kokenut valtiomies kuin Matti Vanhanen.
Toisaalta maanantaina, Suomen puheenjohtajuuden viimeisessä Euroopan parlamentin täysistunnossa, Vanhanen osoitti, että vanha koirakin voi oppia uusia temppuja. Hän nimittäin totesi mepeille: "Jos yhden asian voisin unionissa ylipäänsä muuttaa, puheenjohtajan kokemuksen turvin - tässä ja nyt - niin lisäisin tuntuvasti määräenemmistöpäätöksentekoa. Se on ehdottomasti tehokkain, oikeudenmukaisin ja paras tapa päästä hyviin päätöksiin." Kiertävillä puheenjohtajuuksilla on ainakin yksi myönteinen seuraus; ne tekevät paatuneistakin epäilijöistä enemmän eurooppahenkisiä!
Suomen kaudella EU:n laajentuminen oli käännekohdassa. Suomen tehtävänä oli varmistaa vuonna 2004 odotushuoneeseen jätettyjen Bulgarian ja Romanian mukaantulo ensi vuoden alusta. Toisaalta aika oli kypsä syvällisemmälle keskustelulle EU:n laajentumisesta. Suomen johdolla saatiinkin viime viikon huippukokouksessa aikaan konsensus laajentumisstrategiasta. Kokous vältti piirtämästä kartalle Euroopan rajoja ja pääministeri kertoi elegantisti, että "oikeat rajamme eivät ole kartalla, vaan arvoissa". Tämäkin hyvä linjaus hallitukseltamme.
Tärkeintä oli, ettei huippukokouksesta tullut Turkki-kokousta, vaan että jäsenvaltiot kävivät keskustelun EU:n tulevaisuudesta. Suomen järkevän Turkki-politiikan ansiosta jäsenyysneuvottelut jatkuvat, jopa entistä tehokkaammin, kun kiristysyrityksille altis määräaika Kyproksen ratkaisulle pyyhkäistiin historiaan. Vain kahdeksan Kyprosta sivuavaa neuvottelukohtaa jäädytetään, loppujen 27 luvun voiden jatkua. Suomikin pyrkii vielä pj-kautensa viimeisinä päivinä avaamaan yhden uuden neuvottelukokonaisuuden.
Pisteitä hallitus ansaitsee myös tavasta, jolla perustuslakikeskusteluja edistettiin. Perustuslaki on välttämätön EU:n tulevan toimintakyvyn varmistamiseksi. Suomi on tehnyt ansiokasta selvitystyötä kahdenvälisesti jäsenvaltioiden kanssa, nyt on siirryttävä analyysiin. Vaihtoehdoista en itse kannata minisopimusta, vaan paremminkin sopimuksen "enhanced editionia", paranneltua versiota. Päätösten aika on Saksan kaudella.
Tehokkuutta EU:n toimintaan voidaan luoda jo ennen perustuslain voimaantuloa. Yksittäinen tärkeä asia olisi määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen sisä- ja oikeusasioissa. Huippukokouksessa tästä ei kuitenkaan päästy sopuun, vaan julistettiin ainoastaan tahtoa tehostaa sisäisen turvallisuuden kysymysten hoitoa. Tahto ei paljon lämmitä, ellei se näy pian myös tekoina. Toivoa sopii, että näin käy.
Piia-Noora Kauppi |
|
