Jaakonsaari oikealla asialla - Forum24
16.02.2007
Keskustelu Suomen perustuslain vallanjaosta ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä on jälleen lähtenyt vilkkaana käyntiin, kiitos aina aktiivisen ja rohkean eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren. Kaikki perustuslakijuridiikasta ja ulkopolitiikasta jotakin ymmärtävät ovat jo kauan tienneet Liisan mainitsemasta perustuslain "valuviasta". Perustuslain uudelleentarkastelua tulevalla eduskuntakaudella esitti myös Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen viime toukokuussa Kalevan haastattelussa. Perustuslakiin jätettiin 90-luvun valmistelussa tahallisesti epäselvä pykälä presidentin valtaoikeuksista, joka mahdollistaa monenkirjavat tulkinnat. Roolijako tasavallan presidentin ja pääministerin välillä ei edelleenkään ole riittävän selvä. Syy suuremmilta ongelmilta välttymiseen näiden vajaan seitsemän vuoden aikana, kun uusi perustuslaki on ollut voimassa, ei ole niinkään perustuslain pykälässä kuin siinä, että meillä on ollut vallassa pääministeri-presidentti- kombinaatioita, jotka ovat kyenneet käytännössä jakamaan roolit ilman suurta porua.
Läheltä piti tilanteita on kuitenkin ollut. Kun esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin piti saada kutsuttua Suomeen EU-huippukokouksen vieraaksi, oli epäselvää, kumpi valtiollisista vaikuttajistamme, presidentti Halonen vai pääministeri Vanhanen, kutsun esittäisi. Ongelma ratkesi epätavallisella tavalla eli Halonen päätti - pääministeriltä kysymättä - esittää kutsun. Tämä presidentin palvelus tuli pääministerille pyytämättä, vaikkakaan ei yllätyksenä.
Toinen esimerkki tietoisesti epämääräiseksi kirjoitetun perustuslain pykälän aiheuttamista ongelmista liittyy Suomen omaan EU-huippukokousedustautumiseen. Voitteko kuvitella, että valtioneuvosto teki virallisen päätöksen Suomen edustajasta joulukuun puolivälissä pidettyyn Brysselin huippukokoukseen vasta 7. joulukuuta? Mitä olisikaan tapahtunut siinä teoreettisessa tilanteessa, että päätös olisi ollut toinen, ja Brysseliin olisikin lähetetty tasavallan presidentti?
Sanotaan mitä sanotaan, mutta Suomi on Ranskan lisäksi ainoa EU-maa, jossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ylin johto on uskottu hallituksen ulkopuoliselle valtion päämiehelle. Vaikka on kiistatonta, että nykyinen perustuslaki riisui presidentin valtaoikeuksia ulkopolitiikan saralla ja velvoittaa presidentin yhteistoimintaan hallituksen kanssa valtioneuvostossa, ei uusikaan valtiosääntömme poista EU:n päätöksentekojärjestelmään liittyvää ikuisuusongelmaa huippukokousedustautumisen osalta.
Olisikin toivottavaa, että yhteistoiminta tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken toteutuisi kotimaisessa valmistelussamme niin, että tarve presidentin osallistumiselle Eurooppa-neuvoston kokouksiin poistuisi. Varsinkin, kun EU-kokouksissa ei juuri ole tilaa Suomen omalle, unionista riippumattomalle ulkopolitiikalle. Tulevaisuuden Euroopassa nekin asiakokonaisuudet, joita on pidetty presidentin perinteisen ulkopolitiikan ydinalueina, siirtyvät unionin kautta järjestettäviksi. Viittaan tällä mm. turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ratkaisuihimme, jotka nykyinen hallituskin on hyväksynyt.
Jaakonsaari on oikealla asialla. Luvassa on tukea myös Kokoomukselta. |
|
