Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
22.11.2007

Suomen suhde Euroopan unioniin on jälleen kerran tapetilla. Tänä syksynä kotimaista keskustelua ovat erityisesti herätelleet sokerijuurikaskiintiöt ja maatalouden 141-tuki, joita koskevat päätökset ovat tuntuneet epäoikeudenmukaisilta ja pientä maata sortavilta. On vaadittu nyrkin lyömistä pöytään, neuvottelutaktiikan koventamista, jopa EU:sta eroamista.

Totta on, että sokerireformissa meitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti - olemmehan jo vähentäneet tuotantoamme toisin kuin EU:n suuret sokerintuottajamaat. Totta on myös se, etteivät 141-tuen sallineet olosuhteet ole mihinkään muuttuneet.

Onkin selvää, ettei EU ole täydellinen; se on hidas ja byrokraattinen ja tekee välillä vääriä päätöksiä. Pienelle maalle EU on kuitenkin ainoa keino saada edes hitunen vaikutusvaltaa maailman menoon. Jos unionia ei olisi, olisi Suomen etu keksiä jokin vastaava, eurooppalaisten yhteistä tulevaisuutta rakentava foorumi.

Pieni jäsenvaltio ei kuitenkaan voi käyttäytyä samalla tavalla kuin suurvalta, vaikka kuinka perussopimuksissa vannottaisiin jäsenvaltioiden tasavertaisuuden nimiin. Suuri voi öykkäröidä ja saada tahtonsa perille. Pienen pullistelu on useimmiten pelkästään surkuhupaisaa ja kääntyy helposti itseään vastaan.

Mielestäni Suomen EU-politiikassa on tehty asioita sekä oikein että väärin.

Oikeaa politiikkaa on ollut se, että olemme pyrkineet kaikessa vaalimaan EU:n roolia vahvana ja globaalina toimijana. Suomen etuna on yhtenäinen Euroopan unioni, joka saa niin suuret kuin pienetkin pidettyä yhteisten päätösten takana. Unioni voi olla vahva ainoastaan silloin, jos jäsenmaat eivät elä kuin pellossa, vaan oikeasti sitoutuvat yhdessä tehtyihin päätöksiin.

Olemme saavuttaneet rakentavalla ja sopeutuvalla linjallamme enemmän kuin jos olisimme joka käänteessä kynsin hampain puolustaneet lyhyen tähtäimen etujamme, vähät välittämättä kokonaisuudesta.

Väärää politiikkaa on ollut se, ettemme aina ole määrittäneet, mitä oikein kansakuntana haluamme. Politiikkamme on ollut liian reagoivaa. Olemme onnistuneet muiden samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa yhdessä luomaan vahvan unionin, mutta nyt emme oikein tiedä, mitä sillä tekisimme.

Mikä on Suomen kannalta EU:n pihvi? Se ei voi olla ainoastaan saavutettujen etujen puolustaminen.


Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen
 
Takaisin etusivulle