Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
24.10.2008 Asiallisin asein kohti sunnuntaita - Nykypäivä
14.10.2008 Imperiumi iskee takaisin - Kaleva
03.10.2008 Markkinoilla myllertää
19.09.2008 Lapin radion kolumni - Kokoomus on valmistautunut kunnallisvaaleihin talkoohengessä
19.09.2008 Talkoilla hyvinvointia
18.09.2008 Pelastetaan eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta - Lapin radio
16.09.2008 Väärä aika panna suut suppuun - Kaleva
15.09.2008 Europarlamentin syksy käynnistyy - Tervareitti
12.09.2008 Piia-Noora Eurofi-konferenssissa: Priorities For EU Securities Infrastructures And Prospects Of Transatlantic Infrastructures
11.09.2008 Piia-Noora Eurofi-konferenssissa: EU Priorities for Investment Funds And EU Securities Infrastructures
05.09.2008 Paljon hyvää pikkurahalla - Maaseudun tulevaisuus
18.08.2008 Puhdasta energiaa ilman puhdasoppisuutta - Kaleva
26.06.2008 Mitä ei olisi saanut unohtaa - Lapin radio
06.06.2008 Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan? - Nykypäivä
26.05.2008 Laajentumiseen ei tule suhtautua mustavalkoisesti - Kaleva
16.05.2008 Nuorisoystävällinen Euroopan unioni - Vaikute
09.05.2008 Ovet auki nykypäivään! - Nykypäivä
02.05.2008 Itämeren alue toimii - Forum24
25.04.2008 Globalisaatio - parasta mahdollista kehitysapua - Tervareitti
25.04.2008 Kriisi poikii hyvää - Kaleva
 
Seuraava sivu >>  
   
Työlle tekijöitä - Forum24
27.11.2007

Ongelma on siinä, että valtioita unioni houkuttelee, mutta ihmisiä ei.

Eurooppa ikääntyy hurjalla vauhdilla. Vuonna 2020 työikäisiä ihmisiä on EU:n alueella kymmeniä miljoonia vähemmän kuin nyt. Yksin EU-suurvalta Saksan työmarkkinoilta poistuu seuraavien viidentoista vuoden aikana 17 miljoonaa työntekijää ansaitulle eläkkeelle. Määrä vastaa edesmenneen
Itä-Saksan asukaslukua, joten mistään pienestä siirtymästä ei ole kyse.
Eurooppalainen hyvinvointi ei kuitenkaan voi jatkua ja kehittyä ilman toimivia työmarkkinoita, joilla työt ja niiden tekijät kohtaavat entistä tehokkaammin. Osa työvoiman poistumasta voidaan korvata parantamalla työn tuottavuutta. Tuottavuusluvuissa olemme monella alalla pahasti kilpailijoitamme, erityisesti USA:ta, jäljessä, joten petrattavaa löytyy.
Yksin tuottavuuden parantaminen ei kuitenkaan riitä haasteesta selviämiseen. Tarvitsemme myös lisää tekijöitä eli työperäistä maahanmuuttoa muualta maailmasta Eurooppaan.

Maahanmuuttopolitiikka ei ole helppo pala päättäjien purtavaksi. Kymmenien miljoonien erilaisista kulttuureista kotoisin olevien aikuisten ihmisten kotiutuminen uudelle kotimantereelle aiheuttaa paljon päänvaivaa niin itse muuttajille ja heidän perheilleen kuin vastaanottavalle yhteiskunnallekin.
Koordinaatiota EU:n tasolla tarvitaan, vaikka jokainen jäsenvaltio päättääkin viime kädessä itse laillisten maahanmuuttajien sisäänottomääristään. Tällaista taloudellista maahanmuuttoa ei luonnollisesti pidä sekoittaa turvapaikkapolitiikkaan, jossa kaikkia ihmisoikeuksia kunnioittavia oikeusvaltioita sitovat kansainvälisen sopimukset avun ja suojan antamisesta turvaa tarvitseville. On aika lopettaa puheet ??vääränlaisesta itsekkyydestä??, kun valtio haluaa käyttää valikoivia hakuperusteita taloudellista maahanmuuttoa säännellessään.
Ei ole kohtuutonta, että uusi kotimaa hakee halukkaiden maahanmuuttajien joukosta sellaisia ihmisiä, joiden koulutus ja osaaminen parhaiten vastaavat olemassa oleviin tarpeisiin. On kaikkien etu, että maahanmuuttaja saa taitojaan ja tietojaan vastaavaa työtä ja toisaalta uusi kotimaa töille tekijöitä. Ongelmia aiheutuu silloin, jos kiinnittyminen uuteen kotimaahan viivästyy esimerkiksi työnhaun ongelmien takia.
Euroopan komissio onkin lokakuun lopussa julkistanut lainsäädäntöpaketin, jolla pyritään yksinkertaistamaan työnhakumenettelyjä, kannustamaan kolmansien maiden koulutettuja ihmisiä hakeutumaan unionin työmarkkinoille ja yhtenäistämään työperäisen, laillisen maahanmuuton käytäntöjä.

Myös Suomessa vastaavia projekteja on pantu vastikään vireille. Viime viikolla sisäministeriön työryhmä kertoi valmistelevansa esitystä erityisistä työnhakuviisumeista, joilla EU:n ulkopuolisen maan kansalainen voisi puolen vuoden ajan hakea töitä Suomessa. Tällä hetkellä viisumeita annetaan vain alle kolmen kuukauden visiitteihin ja työskentely Suomessa on mahdollista yleensä vasta oleskeluluvan saamisen jälkeen. Oleskelulupaa taas pitää hakea ja odottaa omassa kotimaassaan.
Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen on kriittistä EU:n tulevaisuudelle.
Ongelma on siinä, että valtioita unioni houkuttelee, mutta ihmisiä ei. Maat ja alueet, minne ihmiset haluavat tulevaisuuttaan rakentamaan, menestyvät globaalitalouden kisassa muita paremmin.
Tästä näkökulmasta on toivottavaa, että EU onnistuu uudistuksissaan ja luo toimivan järjestelmän laillisen maahanmuuton kasvulle. Toisaalta on tärkeää, että jäsenvaltiot onnistuvat kotouttamaan tulijat ja vaalimaan avoimen yhteiskunnan perintöä tavalla, joka lisää yhteistä - niin aineellista kuin henkistä - hyvinvointiamme.
 
Takaisin etusivulle