Muuttuuko Suomen EU-politiikka? - Kaleva
21.03.2007
Suomalaisen politiikan tulevien vuosien suunta määriteltiin toissapäivänä eduskuntavaaleissa. Suomen tasavaltaisessa, parlamentaarisessa poliittisessa järjestelmässä eduskunnan valtaoikeudet ovat laajat. Eduskunta on sekä kansallisen että kansainvälisen politiikan keskeisin toimija.
Vaalikampanjan aikana keskustelujen pääpaino oli kuitenkin lähes pelkästään kansallisissa asioissa. Vaalien suurin voittaja Kokoomus oli ainoa puolue, joka liitti eduskuntavaaliohjelmaansa myös EU-poliittisen ohjelman. Vain ani harva äänestäjä kertoi tehneensä valintansa puolueiden EU-visioiden pohjalta. Erityisen vähälle huomiolle vaalikeskusteluissa jäi se tosiasia, että sunnuntain vaali-iltana ratkesi myös Suomen Eurooppa-politiikan peruslinja.
Eduskuntavaalien tuloksen perusteella muodostettava hallitus on Suomen ykköstoimija Euroopan unionissa. Sellaista lakia tai päätöstä ei ole unionissa hyväksytty, jota ei olisi ollut valmistelemassa suomalainen ministeri ja hänen virkakuntansa. Kun EU, kuten mikä tahansa ihmisen luoma ja
ihmisten hallitsema rakennelma, välillä sortuu ylilyönteihin, on siis turha kääntää katsetta ainoastaan Brysseliin. Suomen kansallista etua EU:n päätöksenteossa valvoo ennen kaikkea hallitus, ei europarlamentti.
Euroopan unionin vallankäyttöjärjestelmän ydin on jäsenvaltioiden hallitusten päämiehistä ja -naisista koostuva Eurooppa-neuvosto, joka kokoontuu huippukokouksiin muutaman kerran vuodessa. Huippukokouksissa muodostetaan jäsenvaltioiden yhteiset visiot, päätetään EU:n tulevien vuosien tavoitteet ja strategiat niihin pääsemiseksi, ylipäätään tehdään kaikki suuret linjaratkaisut. Tässä unionin tärkeimmässä poliittisessa toimielimessä Suomea edustaa välillä pääministeri ja välillä presidentti.
Yksi eduskuntavaalien merkittävimpiä asioita onkin, että nyt suurimpien eduskuntapuolueiden välillä vallitsee konsensus perustuslakimme uudistamisesta tavalla, joka poistaa tämän Eurooppa-neuvoston kokouksiin liittyvän edustautumisongelman. Samalla perustuslakimme tuleva muutos selkiyttää eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen asemaa Eurooppa-politiikkamme peräsimessä.
Entä muuttaako eduskuntavaalien lopputulos muilta osin suomalaista EU- politiikkaa?
Keskusta pystyi yhden paikan erolla Kokoomukseen säilyttämään asemansa eduskunnan suurimpana puolueena, vaikka kannatus heikkenikin merkittävästi neljän vuoden takaisista vaaleista, jolloin Anneli Jäätteenmäki johdatti puolueensa vaalivoittoon. Tämä tarkoittanee, että Suomen EU-politiikan peruslinjaan ollaan kohtuullisen tyytyväisiä. Koska EU-asiat olivat niin vähän esillä keskustan kampanjassa, voidaan kuitenkin jossitella, säilyivätkö puolueen asemat EU-politiikan vuoksi vai siitä huolimatta.
Kokoomuksen hurja nousu viime eduskuntavaalien aallonpohjasta valtakunnan kakkoseksi selkeällä erolla sosialidemokraatteihin enteilee muutosta hallituskoalitiossa. Suurella todennäköisyydellä maahan syntyy Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n keskustaoikeistolainen hallitus. Hyvä näin, sillä perustuslain hengen mukaista on, että hallituksen kokoonpano heijastelee eduskuntavaalien tulosta. Kokoomuksen suuri vaalivoitto tekee vaikeaksi, jopa mahdottomaksi, puolueen jättämisen pois hallituksesta.
Mikäli Kokoomus nousee hallitukseen, on luvassa aktiivista EU- politiikkaa tekevä hallitus. Kokoomus on määrätietoisesti panostanut Eurooppa- politiikkaan ja yhteistyötä europarlamenttiryhmän ja kotimaan toimijoiden kanssa on koko ajan lisätty. Kokoomuksella on myös vankka asema omassa europuolueessaan, EU:n suurimmassa poliittisessa puolueessa Euroopan kansanpuolueessa Jyrki Kataisen varapuheenjohtajuuden myötä. Kokoomus piti EU-asioita esillä kampanjassaan. Uskon, että myös tällä hallituksen EU- edunvalvontanäkökulman korostamisella oli merkitystä Kokoomuksen loistavan vaalituloksen saavuttamiselle. On hyvä, että puolueessa on jo ennen vaaleja määritelty tavoitteet, joita puolueen edustajat hallituksessa vievät eteenpäin.
Suomen EU-politiikan osalta kiinnostavaa ei kuitenkaan ole pelkästään hallituspohjan muuttuminen. Erityisen kiinnostavaa on seurata mitä tekee tässä tilanteessa pääoppositiopuolue SDP.
SDP:lle jääminen näinkin selkeästi kolmossijalle on varmasti pettymys. Toivoa sopii, ettei tämä pettymys kanavoidu puolueen lipposlaista perintöä olevan EU-linjan radikalisoitumiseen. Pienessä maassa myös oppositiolla on keskeinen rooli kansakunnan EU-politiikassa. Opposition pitää osallistua aktiivisesti kansallisten linjojen luomiseen, olla tarvittaessa kriittinen ja esittää vaihtoehtoja. Olisi kansallisesti erittäin valitettavaa, mikäli suomalainen, rakentavaa Eurooppa- politiikkaa korostanut työväenliike nyt reivaisi linjaansa takavasemmalle, puolueen änkyrät saisivat vallan ja SDP puolueena impivaaralaistuisi. Suomi tarvitsee modernia sosialidemokraattista puoluetta aivan yhtä paljon kuin se tarvitsee tulevaisuussuuntautunutta ja maltillista keskustaoikeistoa.
Liian vähälle huomiolle eduskuntavaalien osalta jäi myös yksittäisten kansanedustajien mahdollisuus ottaa EU-asiat vakavasti. Jokainen kansanedustaja on velvollinen omassa valiokuntatyössään perehtymään oman alansa EU-lainsäädäntöön. Juuri eduskunta hyväksyy nuotit hallituksen EU:n ministerineuvostossa suorittamalle lainsäädäntötyölle. Kansanedustajien on annettava ministereille selviä neuvottelumandaatteja ja huolehdittava alueellisesti tasapainoisesti kaikkien suomalaisten näkökulmien huomioimisesta. Toivon, että toissapäivänä valitut edustajat tekevät myös tämän työnsä yhtä perusteellisesti kuin kaiken muunkin.
Piia-Noora Kauppi
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän
puheenjohtaja |
|
