Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Valoa tunnelin päässä - Nykypäivä
06.04.2007

Marraskuussa 2005 kirjoitin tällä palstalla ajatuksiani Saksan uuden hallituksen keskeisistä haasteista. Totesin mm. seuraavaa: ???Koko EU:n kehitys lepää nyt pitkälti Saksan uuden liittokansleri Angela Merkelin hartioilla. Jos ei hän pysty osoittamaan poliittista johtajuutta, EU pysyy halvaantuneena... Aika näyttää, miten Merkel onnistuu. Toivottavasti ulkonaisesti sirot hartiat ovat poliittisesti leveät.???

Aika on nyt näyttänyt. Merkel on vastuunsa kantanut. Pitkästä aikaa unionissa on ainakin yksi kansallinen johtaja, joka pystyy viemään eteenpäin paitsi oman valtionsa myös koko mantereen yhteisiä asioita.

Merkel tulee ???Kohlin tallista???, ja sen huomaa. Hän ymmärtää oppi-isänsä, EU:n kunniakansalaisen Helmut Kohlin lailla, kuinka tärkeää Saksan tulevaisuudelle on saada EU ylös kriisistä, johon se laihaksi tuloksiltaan jääneen Lissabonin kilpailukykystrategian sekä Ranskan ja Alankomaiden kielteisten perustuslakiäänestysten takia on ajautunut.

Saksan puheenjohtajakauden puolitiessä on saatu aikaan kaksi keskeistä edistysaskelta.

Keväthuippukokouksessa jäsenvaltiot löysivät yhteisen sävelen EU:n ilmastopolitiikasta. Tehtävä ei ollut lainkaan helppo, niin keskeinen osa kansallista kilpailukykyä energia- ja ilmastostrategia tänä päivänä on.

Tärkeää kunnianhimoisten tavoitteiden jatkon kannalta on, miten EU onnistuu noudattamaan avainperiaatettaan: jäsenvaltioiden tasavertaista kohtelua päästövähennysten taakanjaossa. Viimeksi Suomen päästökatto oli monista tekijöistä johtuen epäreilu ja kohtuuton. Nyt on onnistuttava huomattavasti paremmin ja puolustettava terhakkaammin kansallisia etujamme.

Toinen Merkelin saavutus on yhteisen tahtotilan löytäminen EU:n jäissä olleen perustuslakisopimuksen osalta. Rooman sopimuksen puolivuosisataista historiaa ryyditettiin ns. Berliinin julistuksella, jonka määrittelemään visioon kaikki unionin keskeiset toimielimet ovat sitoutuneet. Visiolla on tosin merkitystä vain silloin, mikäli sitä viedään tosissaan eteenpäin myös käytännössä.

Berliinin juhlallisuuksien tärkein anti perustuslain osalta olikin julistuksen hyväksymistä kuorruttanut liittokansleri Merkelin puhe. Perustuslaillisen sopimuksen osalta on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko siitä karsitaan osia pois ja tehdään jonkin sortin minisopimus, tai sitten viedään sopimus nopean hallitustenvälisen konferenssin jälkeen uudelle ratifiointikierrokselle mahdollisimman pienin muutoksin.

Merkel vaikuttaa kallistuvan mini-HVK:n kannalle. Hän on puhunut tiukkaan sävyyn perustuslain aikataulusta ja vaatinut "lyhyttä ja keskittynyttä" HVK:ta koolle jo ennen vuoden loppua. Lyhyt HVK ei ole mahdollinen, mikäli tarkoituksena on tehdä suuria, periaatteellisia ja poliittisesti vaikeita muutoksia nyt pöydällä olevaan tekstiin.

Tämä on erittäin hyvä uutinen myös Suomelle. Meidän näkökulmastamme pöydällä olevassa EU:n perustuslaissa on paljon enemmän puolustettavaa kuin torjuttavaa. Minisopimukseen kaikki meille tärkeät asiat eivät todennäköisesti pääsisi mukaan.
 
Takaisin etusivulle