Valoa tunnelin päässä - Nykypäivä
06.04.2007
Marraskuussa 2005 kirjoitin tällä palstalla ajatuksiani Saksan uuden hallituksen keskeisistä haasteista. Totesin mm. seuraavaa: ???Koko EU:n kehitys lepää nyt pitkälti Saksan uuden liittokansleri Angela Merkelin hartioilla. Jos ei hän pysty osoittamaan poliittista johtajuutta, EU pysyy halvaantuneena... Aika näyttää, miten Merkel onnistuu. Toivottavasti ulkonaisesti sirot hartiat ovat poliittisesti leveät.???
Aika on nyt näyttänyt. Merkel on vastuunsa kantanut. Pitkästä aikaa unionissa on ainakin yksi kansallinen johtaja, joka pystyy viemään eteenpäin paitsi oman valtionsa myös koko mantereen yhteisiä asioita.
Merkel tulee ???Kohlin tallista???, ja sen huomaa. Hän ymmärtää oppi-isänsä, EU:n kunniakansalaisen Helmut Kohlin lailla, kuinka tärkeää Saksan tulevaisuudelle on saada EU ylös kriisistä, johon se laihaksi tuloksiltaan jääneen Lissabonin kilpailukykystrategian sekä Ranskan ja Alankomaiden kielteisten perustuslakiäänestysten takia on ajautunut.
Saksan puheenjohtajakauden puolitiessä on saatu aikaan kaksi keskeistä edistysaskelta.
Keväthuippukokouksessa jäsenvaltiot löysivät yhteisen sävelen EU:n ilmastopolitiikasta. Tehtävä ei ollut lainkaan helppo, niin keskeinen osa kansallista kilpailukykyä energia- ja ilmastostrategia tänä päivänä on.
Tärkeää kunnianhimoisten tavoitteiden jatkon kannalta on, miten EU onnistuu noudattamaan avainperiaatettaan: jäsenvaltioiden tasavertaista kohtelua päästövähennysten taakanjaossa. Viimeksi Suomen päästökatto oli monista tekijöistä johtuen epäreilu ja kohtuuton. Nyt on onnistuttava huomattavasti paremmin ja puolustettava terhakkaammin kansallisia etujamme.
Toinen Merkelin saavutus on yhteisen tahtotilan löytäminen EU:n jäissä olleen perustuslakisopimuksen osalta. Rooman sopimuksen puolivuosisataista historiaa ryyditettiin ns. Berliinin julistuksella, jonka määrittelemään visioon kaikki unionin keskeiset toimielimet ovat sitoutuneet. Visiolla on tosin merkitystä vain silloin, mikäli sitä viedään tosissaan eteenpäin myös käytännössä.
Berliinin juhlallisuuksien tärkein anti perustuslain osalta olikin julistuksen hyväksymistä kuorruttanut liittokansleri Merkelin puhe. Perustuslaillisen sopimuksen osalta on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko siitä karsitaan osia pois ja tehdään jonkin sortin minisopimus, tai sitten viedään sopimus nopean hallitustenvälisen konferenssin jälkeen uudelle ratifiointikierrokselle mahdollisimman pienin muutoksin.
Merkel vaikuttaa kallistuvan mini-HVK:n kannalle. Hän on puhunut tiukkaan sävyyn perustuslain aikataulusta ja vaatinut "lyhyttä ja keskittynyttä" HVK:ta koolle jo ennen vuoden loppua. Lyhyt HVK ei ole mahdollinen, mikäli tarkoituksena on tehdä suuria, periaatteellisia ja poliittisesti vaikeita muutoksia nyt pöydällä olevaan tekstiin.
Tämä on erittäin hyvä uutinen myös Suomelle. Meidän näkökulmastamme pöydällä olevassa EU:n perustuslaissa on paljon enemmän puolustettavaa kuin torjuttavaa. Minisopimukseen kaikki meille tärkeät asiat eivät todennäköisesti pääsisi mukaan. |
|
