Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
17.03.2006 Perustuslaki ei ole pelastus - Kaleva
10.03.2006 Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee pelastajan! - Nykypäivä
30.12.2005 Taistelu roposista - Nykypäivä
23.12.2005 Hurja vuosi takana - Kaleva
07.12.2005 Perustuslaista ei pelinappulaa - Forum24
01.12.2005 Hallitus katkaisee perustuslaillisen kehityksen linjan
25.11.2005 Tietoa ja harhatietoa kemikaaliasetuksestat - Kaleva
25.11.2005 Paljon leipää Merkelin harteilla
21.10.2005 Joukkoja johdetaan edestä - Nykypäivä
20.10.2005 SMEs and the European Parliament - a partnership for Europe's future
16.09.2005 (Turhan) tärkeä presidentti? - Nykypäivä
07.09.2005 Maksujako? - Oulun ylioppilaslehti
02.09.2005 Euroopan Unioni Oulun menestyksen takana - Kaleva
09.08.2005 Kompastuuko unioni kommunikaatioon? - Nykypäivä
01.07.2005 Vääriä johtopäätöksiä
10.06.2005 Pohjakosketus suuntamme näyttää - Kaleva
09.06.2005 Euroopan taloutta ei saada pystyyn vesittämällä sääntöjä
20.05.2005 Kiinalainen juttu - Nykypäivä
13.05.2005 Kilpailukyvyllä kärkeen - Kaleva
06.05.2005 Anna meidän olla - Ylioppilaslehti
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Poliittinen islam - uhka vai mahdollisuus? - Nykypäivä
02.05.2007

EU-jäsenyysneuvotteluja käyvässä Turkissa kuohuu. Puoli miljoonaa ihmistä osallistui hiljattain mielenosoitukseen, jossa vaadittiin ulkoministeri Abdullah Gülia vetäytymään presidenttiehdokkuudesta. Turkissa vannotaan sekulaarisen poliittisen järjestelmän nimiin ja Gülia edustamaa AKP-puoluetta syytetään Turkissa islamin ja politiikan sekoittamisesta toisiinsa. Abdullah Gül on kuitenkin vakuuttanut puolustavansa Turkin maallista perustuslakia. Mielenosoittajat saivat tukea armeijalta, joka on kaatanut useita hallituksia viimeisen puolen vuosisadan aikana.

Viime perjantaina järjestetyllä ensimmäisellä äänestyskierroksella Gül ei vielä saanut taakseen tarvittavaa enemmistöä. Turkin perustuslakituomioistuin mitätöi ensimmäisen äänestyskierroksen, koska parlamentaarikkoja ei ollut paikalla tarvittavaa kahta kolmasosaa. Nyt AKP on jättänyt esityksen parlamenttivaalien aikaistamisesta kesäkuulle. Pääministeri Recep Tayyip Erdogan on myös toivonut presidentin valinnan siirtämistä parlamentilta kansalle.

Mitä meidän EU:ssa pitäisi ajatella tästä kehityksestä? Turkin sekularistinen järjestelmä ollut yksi pääargumentteja Turkin EU-jäsenyyden puolesta. Itsekin olen käyttänyt tätä Kemal Atatürkin perintöä yrittäessäni vakuuttaa ihmisiä näkemään ne upeat mahdollisuudet, joita kristillisten ja islaminuskoisten valtioiden uskontovapaa rinnakkaiselo unionissa voisi tarjota.

Voisivatko EU-valtiot jonain päivänä löytää yksimielisyyttä Turkin jäsenyydelle, mikäli maassa politiikan ja islamin välinen suhde olisi edes samaa luokkaa kuin osassa nykyisiä Euroopan unionin jäsenvaltioita suhde katolisen kirkon ja päivänpolitiikan välillä?

Onko poliittinen islam kuitenkaan sen suurempi uhka kuin poliittinen kristinusko, jota esimerkiksi Yhdysvaltain uuskonsevatiivit viljelevät? Vieraillessani pari viikkoa sitten Yhdysvalloissa, republikaaniedustaja Dana Rohrabacher totesi, että Yhdysvallat on sodassa "poliittista islamia" vastaan. Hän ei siis viitannut islamismiin tai edes radikaaliin islamiin, vaan nimenomaan "poliittiseen islamiin". Juuri tällaista islamofobiaa olisi syytä välttää.

Meidän on välttämätöntä osata erottaa islamismi, radikaali islam ja poliittinen, maltillinen islam toisistaan. Yhdyn Nykypäivässä 13.4. kirjoittaneen tutkija Antero Leitzingerin kantaan, että "islamilla ja islamismilla on yhtä vähän tekemistä toistensa kanssa kuin kommunismilla kunnallishallinnon tai natseilla saksalaisen kulttuurin kanssa". Kenraaleiden uhkaukset hallituksen kaatamisesta ovat ainakin minun eurooppalaisiin korviini vielä epätoivotumpaa kuultavaa kuin se, että Turkin tuleva First Lady käyttäisi omasta halustaan kevyttä huivia.

Toki Turkissa on edelleen petrattavaa ja maan kehitystä on jatkossakin syytä pitää silmällä. Turkin nykyhallitus on kuitenkin pystynyt uudistamaan maata ja lähentymään EU:n jäsenyyskriteereitä. Maltillinen islam voi olla Turkissa yhteiskuntaa rakentava voima samoin kuin luterilainen arvopohja on ollut Pohjoismaissa.
 
Takaisin etusivulle