Kansanmurhista kohti ihmisoikeuksia - Turun Sanomat (kirjoittajavieras)
17.07.2007
Euroopan pahimmasta maailmansotien jälkeisestä joukkomurhasta tuli kuluneeksi 12 vuotta. 1992-1995 käydyn Bosnian sodan lopulla Srebrenicassa serbit murhasivat 8000 muslimia, jotka he hautasivat 60 joukkohautaan. Niistä viimeisin löytyi vasta vähän aikaa sitten.
Srebrenican verilöylystä vastaavat serbijohtajat Radovan Karadzic ja Ratko Mladic ovat edelleen vapaalla jalalla. Laajentumiskomissaari Olli Rehn on painottanut Balkanin maiden, etenkin Serbian, vastuuta sotarikollisten etsimisessä. Halutessaan EU:n ehdokasmaaksi on valtion tehtävä kaikkensa, jotta sotarikolliset saadaan Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen. Kuten yleisestikin EU:n laajentuminen on auttanut historian runtelemia alueita, nyt se on myös edesauttanut sotarikollisten etsintää Balkanilla.
Myös Kosovon tilanne odottaa ratkaisuaan, jotta EU-ovet joku päivä avautuisivat Balkanin maille. Ahtisaaren suunnitelma Kosovon tulevaisuudesta onkin saanut vahvan tuen sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa, mutta Venäjä tulee vielä saada mukaan hankkeeseen. Ei ole yllätys, että EU:n ulkoasioiden edustaja Javier Solana pyysi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozya lähestymään presidentti Vladimir Putinia, jotta keskusteluyhteys Venäjään saataisiin uudestaan avattua. Miesten suhteet kun tiedetään hyviksi.
Olen vakuuttunut, että EU:n laajentuminen Balkanille toisi vakautta vuosien aikana paljon etnisistä ja uskon sodista kärsineelle alueelle ja auttaisi ihmiset inhimillisemmän elämän alkuun.
Bosnian hirveiden tapahtumien muisteleminen tekee voimattomaksi. Verilöyly tapahtui modernilla aikakaudella, kun kansainvälisen yhteisön olisi pitänyt olla valppaana. Miten tuo tragedia pääsi koskaan tapahtumaan ja vielä aivan Euroopan sydämessä?
Turhauttavinta on, että Euroopan unioni oli totaalisen kynnetön auttamaan. EU alkoikin Bosnian sodan jälkeen nopeasti kehittää kriisinhallintavalmiuksiaan, jotka ovat tänä päivänä jo ihan toisella tasolla kuin 15 vuotta sitten. Nyt otamme aktiivisesti osaa kansainväliseen kriisinhallintaan, yhteiskuntien jälleenrakentamiseen sekä ihmisoikeuksien turvaamiseen.
Euroopan unionin on toimittava arvojensa toteutumisen puolesta niin täällä, mutta myös muualla. Kasvavana kansainvälisenä toimijana vastuumme myös muilla mantereilla on kasvanut. Siksi meidän tulee olla mukana varmistamassa, että muun muassa jo 200 000 ihmisuhria vaatinut Darfurin konflikti saadaan aisoihin. Muistamme vielä Ruandan kansanmurhan, jossa murhattiin 800 000 ihmistä. Silloin kansainvälinen yhteisö ei tehnyt mitään. Tämä ei saa toistua.
Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö eivät voi seisoa toimettomana ja katsoa vierestä kun ihmisiä murhataan, ei enää koskaan, ei missään päin maailmaa. Julistaessamme ihmisoikeuksien ja muiden humaanien arvojen tärkeyttä meidän tulee kuitenkin myös itse muistaa ihmiskunnan luovuttamattomat oikeudet kaikessa toiminnassamme ja erityisesti jakaessamme oikeutta. |
|
