Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
30.09.2007

kirjoittavat
Graham Watson MEP
Piia-Noora Kauppi MEP
Jo Leinen MEP
Gérard Onesta MEP


"Maailman ongelmat vaativat maailmanpolitiikkaa" olivat Kofi Annanin sanat hänen saattaessaan alkuun YK:n reformiprosessin, jonka tarkoituksena oli tehdä YK:sta järjestönä vastaus nykypäivän globaaleihin haasteisiin. Huippukokous toisensa jälkeen on kuitenkin pettänyt Annanin toiveet. YK:sta on tehtävä demokraattisempi, jotta se voisi toimia.

Dohan kehitysneuvottelut ovat umpikujassa, napajäätiköt sulavat, ja maailmanlaajuisen epidemian uhka on todellinen. Kuitenkaan YK:lla ? sen enempää kuin millään muullakaan kansainvälisellä järjestöllä maailmankauppajärjestö WTO:sta Maailmanpankkiin ? ei ole toimivia yhteistyömekanismeja näiden uhkien valvomiseksi ja torjumiseksi.

Maailmanhallinto on yhä pääosin valtioidenvälinen prosessi. Kansainvälisissä järjestöissä ei ole suoraa kansalaisedustusta eivätkä ne ole parlamentaarisen valvonnan alaisia. Niiden päätöksenteko kärsii epätasa-arvoisista äänijaoista ja kansallisten veto-oikeuksien mielivaltaisesta käytöstä. Kuitenkin niiden vastuualueiden ja toimivallan lisäämiseen on jatkuvia paineita.

Koalitio YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen puolesta on perustettu, jotta YK voisi vastata näihin haasteisiin. Kyselyt osoittavat YK:n olevan ainoa kansainvälinen järjestö, joka nauttii laajalti kansalaisten luottamusta. Siksi se on hyvä lähtökohta pyrkimyksille luoda yhteistyöelin, jolla olisi kansalaisten hyväksyntä. Parlamentaarinen ulottuvuus parantaisi maailmanjärjestön kommunikaatiota ja mahdollistaisi päätösten demokraattisen valvonnan ja vastuun kohdentamisen. Todennäköisesti myös YK:n toimintakyky vahvistuisi. YK:n parlamentaarinen yleiskokous vahvistaisi YK:n sidettä kansallisiin parlamentteihin ja kansalaisyhteiskuntaan; se olisi ratkaiseva askel kohti kansalaisedustusta.

YK:n "maailmanparlamentti" voidaan toteuttaa monella tavalla. Keskustelussa sen muodosta ja rakenteesta Euroopan parlamentilla, joka on toistaiseksi toimivin esimerkki ylikansallisesta demokratiasta, on paljon annettavaa. Sillä on tuoda keskusteluun käytännön kokemusta sekä toimivista että toimimattomista toimintamalleista.

Vuonna 1952 Euroopan parlamentti hiili- ja teräsyhteisön parlamentaarisena yleiskokouksena alkunsa saanut Euroopan parlamentti koostui aluksi jäsenmaiden kansanedustajista. EU:n toimivallan kasvaessa vaatimukset suorasta demokraattisesta edustuksellisuudesta lisääntyivät. Vuonna 1979 Euroopan parlamentin edustajat valittiin ensimmäistä kertaa suorilla vaaleilla. Poliittisesti vahvistunut parlamentti käytti valtaansa jo samana vuonna hylkäämällä komission budjettiesityksen. Tänä päivänä Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli kaikessa EU:n päätöksenteossa.

Vaikka nykyinen EU on kohtuullisen demokraattinen, kansalaisten silmissä se kuitenkin kärsii legitimiteetin puutteesta. Koska julkinen keskustelu ja median mielenkiinto EU:ta kohtaan on ollut vähäistä, kansalaiset tuntevat jäävänsä päätösten teossa ulkopuolisiksi. Euroopalla on demokratia, mutta ei eurooppalaista demosta.

YK:n yhteyteen perustettava "maailmanparlamentti" voi toimia vain sillä ehdolla, että onnistumme samalla luomaan foorumin maailmanlaajuiselle kansalaiskeskustelulle. Poliittisen tietoisuuden lisääminen on välttämätöntä sekä YK:n parlamenttikokouksen legitimiteetille että yhteisten sääntöjen luomiseksi, joille politiikat voidaan perustaa.

Alueellisten yhteenliittymien, kuten Mercosurin Etelä-Amerikassa tai ASEAN:in Aasiassa, kehitys on edesauttanut yhteisten näkökantojen muodostamista tietyillä politiikan alueilla. Maailmanparlamentti edistäisi yksimielisyyden löytämistä esimerkiksi juomavedestä ja otsonikerroksesta, jotka ovat todella yhteistä omaisuuttamme.

Vaikka eurooppalaisen ja maailmanparlamentin rakentamisella on eronsa, on Euroopalla tarjota selkeitä opetuksia. Valvonta ja kontrolli ovat elintärkeitä ja edustajien valinta suorilla vaaleilla on tavoiteltava päämäärä. Avain YK:n todelliseen demokratisoimiseen on kuitenkin kansalaisosallistuminen.

Kuten kaikilla muillakin hallinnon tasoilla, ihmisten on voitava saada äänensä kuuluville järjestössä, joka julistaa puhuvansa koko maailman puolesta. Siksi liitymme kampanjaan YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen puolesta.
 
Takaisin etusivulle