Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
22.12.2006 Suomen eleetön tyyli puri - Nykypäivä
11.12.2006 Eurooppa - Ei ongelmia, vaan vastaus - Meppiuutiset
01.12.2006 Kansallisvaltioiden aikakausi on ohi - Nykypäivä
28.11.2006 Mikä on Suomen tie? - Kaleva
14.11.2006 EU haluaa tasata yhdysliikenteeen hintoja - Taloussanomat
09.11.2006 How should the regulatory framework evolve to create an investment friendly environment? - European Voice
31.10.2006 Uskonnon nimissä tehdään paljon väärää - Kaleva
27.10.2006 ??äriliikkeet nostavat päätään - Nykypäivä
03.10.2006 Ongelmia perustajaytimessä? - Kaleva
29.09.2006 Euroopan rajat - Nykypäivä
05.09.2006 Venäläistä mosaiikkia unionissa - Kaleva
22.08.2006 Maailmanpolitiikan arkipäivää? - Nykypäivä
22.06.2006 Iso K - kapula keskustaoikeistolaisen yhteistyön rattaissa - Nykypäivä
14.06.2006 Unionin kriisi ei ole laajentumisesta kiinni - Kaleva
21.05.2006 Lainsäätäjistä on tulossa virkaholhoojia - Aamulehti
19.05.2006 Mikään ei ole mahdotonta - Nykypäivä
18.05.2006 Parisuhteen laatu ei koskaan saa olla peruste syrjinnälle - Helsingin Sanomat
26.04.2006 PK-yritykset, ei talousnationalismi vastauksena Euroopan työllisyysongelmaan - Lehdistötiedote
20.04.2006 Naisia lisää yritysjohtoon ??? Mutta miten? - Kaleva
13.04.2006 Mullahien ydinase on uhka maailmanrauhalle - Nykypäivä
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Lapin Radio: Europarlamentin syksy käynnistyy
23.08.2007

Lomat Euroopan unionissa alkavat olla ohi. Kesän aikana on kypsynyt melko selkeä hahmotelma EU:n tilasta ja tulevaisuudesta. Saksan menestyksekkään puheenjohtajuuskauden jälkeen konsepti on johdonmukaisempi kuin pitkään aikaan.

Unioni elää murrosvaihetta. EU versio 1.0 käsittäen Rooman sopimuksen tavoitteet talousintegraatiosta ja sisämarkkinoista alkaa - lainausmerkeissä - ???olla valmis???. Lainausmerkit ovat tarpeen, sillä unionin neljän perusvapauden toimimista haittaavat edelleen lukuisat kansalliset suojamuurit ja erityisolosuhteet. Vaikka paljon onkin saavutettu 50 vuodessa, ihmiset, tavarat, pääoma ja palvelut liikkuvat edelleen kankeasti tietyillä aloilla ja tiettyjen maiden välillä.

Puutteita yritetään koko ajan häivyttää. Ihmisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi EU pyrkii esimerkiksi yhteensovittamaan eläkejärjestelyjä ja terveyspalvelujen saatavuutta rajojen yli. Vuoden 2009 lopussa voimaan astuva palveludirektiivi avaa unionin valtavat ja mahdollisuuksia pursuavat palvelumarkkinat. Tavaroiden ja pääoman osalta tilanne on parempi, mutta työsarkaa aitojen, vapaiden, koko unionin laajuisten kotimarkkinaolojen luomiseksi riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Lisäksi EU on pian saavuttamassa merkittävän yhteisymmärryksen kuluttajien minimioikeuksista rajat ylittävässä kaupassa.

Sisämarkkina-EU:sta on kuitenkin nopeasti muovautumassa toinen, uusi unioni - EU versio 2.0. Tässä on kyse uusista integraatiomuodoista, kuten yhteisestä energia, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Vaikka oikeusperustat tiiviimmälle yhteistyölle muilla kuin talousaloilla kuuluvat unionin perussopimuksiin jo Roomasta lähtien, poliittinen tahto niiden eteenpäin viemiseksi on uupunut. Nyt tämä on löytymässä.

Inspiraatio sikiää sekä ulkoa että sisältä. Ulkoiset uhat kuten ilmastonmuutos, riippuvuus epävakaista energiatuottajamaista, sekä Yhdysvaltojen omapäisempi ja Euroopan kohtalosta irtaantunut ulkopolitiikka toimivat osaltaan pakotteina. Sisäinen poliittinen sysäys juontuu jäsenmaiden yhteisestä halusta uudistaa unionin päätöksentekorakenteet ja ambitiot uuden vuosisadan vaatimalla tavalla.

EU:ssa ajatellaan maanosamme kohtaloa yhä strategisemmin. Enää emme voi vain tyytyä olemaan maailman empaattisin manner, joka yksin kantaa vastuuta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan jälkipyykistä. Unionilla on oltava kykyä viedä ääntään maailman kuuluviin itsenäisesti ja yhtenäisenä, jos se mielii turvata intressinsä ja turvallisuutensa nykymaailmassa. Uusiin uhkiin, oli kyseessä sitten joukkotuhoaseiden leviäminen, ihmiskauppa tai romahtaneet valtiot, on vastattava maantieteellisen alueemme ulkopuolella. Ja laajentumista ja yhteisen eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti.

Paljon on kiinni uuden reformisopimuksen kohtalosta. Jos sopu syntyy vuoden loppuun mennessä, astuu suunnitellusti voimaan ennen 2009 eurovaaleja, ja saa jäsenmaiden vilpittömän tuen erityisesti uusien ulko- ja turvallisuus yhdentymismuotojen kehittämiseksi, EU kykenee ottamaan uuden harppauksen syventymisen tiellä. Jos homma tosissaan kangertelee, eritahtinen integraatio uhkaa lisääntyä. Pahimmassa tapauksessa uudet kumppanuudet solmitaan kolmansien maiden kanssa, ja Euroopan ydin ja saavutukset murenevat.

Tätä ei halua kukaan. Se, että reformisopimus solmitaan osin suljettujen ovien takana, on pieni hinta siitä, että sopimus ylipäänsä syntyy. Tärkeintä on, että unioni pääsee eteenpäin.
 
Takaisin etusivulle