Get Flash to see this player.
Etusivu Piia-Noora Mepin työ Kalenteri Kuvagalleria Tiimi Yhteystiedot
Kirjoituksia
Pvm Otsikko
04.04.2008 Rahoitusmarkkinat yhdentyvät - seuraako markkinavalvonta? - HS
28.03.2008 Kiina herättää kysymyksiä - Kaleva
07.03.2008 Naisten päivästä tarpeeton! - Nykypäivä
29.02.2008 Balkanin eurooppalainen tulevaisuus - Kaleva
01.02.2008 Herää jo, Eurooppa! - Kaleva
04.01.2008 EU kasvaa - teho paranee - Kaleva
20.12.2007 Laajentumisesta puhtia päätöksentekoon - Nykypäivä
30.11.2007 Voiko avoimuutta olla liikaa? - Kaleva
27.11.2007 Työlle tekijöitä - Forum24
22.11.2007 Suomen vaikutusvalta EU:ssa - Hopealohi
16.11.2007 Sarkozy lähtötelineissä - Nykypäivä
02.11.2007 Kansallinen etumme ja EU - Kaleva
19.10.2007 Kiltit Kärsivät? - Nykypäivä
05.10.2007 Kansanvalta yksinvaltiaan vankina? -Kaleva
03.10.2007 Puolan tuittuilu ja Suomen sokerinviljely - Lapin radio
30.09.2007 Globaalit ongelmat vaativat globaalia demokratiaa - Aamulehti
21.09.2007 Belgium-- A Paradox beyond Politics - Helsinki Times
14.09.2007 Stevensille pitkää ikää - Nykypäivä
07.09.2007 Nurkkakuntaisuus heitettävä nurkkaan - Kaleva
03.09.2007 The bright future of globalisation - SME Entrepreneur
 
<< Edellinen sivu    Seuraava sivu >>  
   
Lapin Radio: Europarlamentin syksy käynnistyy
23.08.2007

Lomat Euroopan unionissa alkavat olla ohi. Kesän aikana on kypsynyt melko selkeä hahmotelma EU:n tilasta ja tulevaisuudesta. Saksan menestyksekkään puheenjohtajuuskauden jälkeen konsepti on johdonmukaisempi kuin pitkään aikaan.

Unioni elää murrosvaihetta. EU versio 1.0 käsittäen Rooman sopimuksen tavoitteet talousintegraatiosta ja sisämarkkinoista alkaa - lainausmerkeissä - ???olla valmis???. Lainausmerkit ovat tarpeen, sillä unionin neljän perusvapauden toimimista haittaavat edelleen lukuisat kansalliset suojamuurit ja erityisolosuhteet. Vaikka paljon onkin saavutettu 50 vuodessa, ihmiset, tavarat, pääoma ja palvelut liikkuvat edelleen kankeasti tietyillä aloilla ja tiettyjen maiden välillä.

Puutteita yritetään koko ajan häivyttää. Ihmisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi EU pyrkii esimerkiksi yhteensovittamaan eläkejärjestelyjä ja terveyspalvelujen saatavuutta rajojen yli. Vuoden 2009 lopussa voimaan astuva palveludirektiivi avaa unionin valtavat ja mahdollisuuksia pursuavat palvelumarkkinat. Tavaroiden ja pääoman osalta tilanne on parempi, mutta työsarkaa aitojen, vapaiden, koko unionin laajuisten kotimarkkinaolojen luomiseksi riittää vielä vuosiksi eteenpäin. Lisäksi EU on pian saavuttamassa merkittävän yhteisymmärryksen kuluttajien minimioikeuksista rajat ylittävässä kaupassa.

Sisämarkkina-EU:sta on kuitenkin nopeasti muovautumassa toinen, uusi unioni - EU versio 2.0. Tässä on kyse uusista integraatiomuodoista, kuten yhteisestä energia, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Vaikka oikeusperustat tiiviimmälle yhteistyölle muilla kuin talousaloilla kuuluvat unionin perussopimuksiin jo Roomasta lähtien, poliittinen tahto niiden eteenpäin viemiseksi on uupunut. Nyt tämä on löytymässä.

Inspiraatio sikiää sekä ulkoa että sisältä. Ulkoiset uhat kuten ilmastonmuutos, riippuvuus epävakaista energiatuottajamaista, sekä Yhdysvaltojen omapäisempi ja Euroopan kohtalosta irtaantunut ulkopolitiikka toimivat osaltaan pakotteina. Sisäinen poliittinen sysäys juontuu jäsenmaiden yhteisestä halusta uudistaa unionin päätöksentekorakenteet ja ambitiot uuden vuosisadan vaatimalla tavalla.

EU:ssa ajatellaan maanosamme kohtaloa yhä strategisemmin. Enää emme voi vain tyytyä olemaan maailman empaattisin manner, joka yksin kantaa vastuuta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan jälkipyykistä. Unionilla on oltava kykyä viedä ääntään maailman kuuluviin itsenäisesti ja yhtenäisenä, jos se mielii turvata intressinsä ja turvallisuutensa nykymaailmassa. Uusiin uhkiin, oli kyseessä sitten joukkotuhoaseiden leviäminen, ihmiskauppa tai romahtaneet valtiot, on vastattava maantieteellisen alueemme ulkopuolella. Ja laajentumista ja yhteisen eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti.

Paljon on kiinni uuden reformisopimuksen kohtalosta. Jos sopu syntyy vuoden loppuun mennessä, astuu suunnitellusti voimaan ennen 2009 eurovaaleja, ja saa jäsenmaiden vilpittömän tuen erityisesti uusien ulko- ja turvallisuus yhdentymismuotojen kehittämiseksi, EU kykenee ottamaan uuden harppauksen syventymisen tiellä. Jos homma tosissaan kangertelee, eritahtinen integraatio uhkaa lisääntyä. Pahimmassa tapauksessa uudet kumppanuudet solmitaan kolmansien maiden kanssa, ja Euroopan ydin ja saavutukset murenevat.

Tätä ei halua kukaan. Se, että reformisopimus solmitaan osin suljettujen ovien takana, on pieni hinta siitä, että sopimus ylipäänsä syntyy. Tärkeintä on, että unioni pääsee eteenpäin.
 
Takaisin etusivulle