Mahdollisuuksien maailma - Forum 24
10.07.2007
Kaikki maailmantalouden vuorovaikutuksesta jotain ymmärtävät myöntävät, että avoin maailmankauppa on ihmiskunnan hyvinvointia tehokkaimmin eteenpäin vievä voima.
Avoin maailma ja globalisaation mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen tulevat Maailmanpankin nykyisten ennusteiden mukaan mm. puolittamaan maailman absoluuttisen köyhyyden vuoden 1990 tasolta vuoteen 2015 mennessä.
Sadat miljoonat ihmiset eivät näe enää päivittäin nälkää. Sadat miljoonat lapset pääsevät kouluun. Sadat miljoonat aikuiset saavat elää vanhuuden.
Usein unohdamme, kuinka materiaalisen vaurauden kasvu on perusedellytys monelle muulle inhimillisen hyvinvoinnin avainasialle. Itse talouskasvu ei tietenkään ole tärkeää vaan se, mitä kasvulla saadaan aikaan.
Kasvu tarkoittaa mm. ihmisten eliniän pitenemistä kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä jo 9/10 maapallon asukkaista elää yli 60-vuotiaaksi. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vielä 100 vuotta sitten. Myös lapsikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti. Vielä 1950-luvulla 18 % kehitysmaiden vastasyntyneistä kuoli välittömästi synnytyksen jälkeen. Vuonna 1995 vastaava luku menetettyjä ihmishenkiä on enää 6 %.
Myös akuutti nälänhätä on suhteellisesti helpottunut, vaikka aivan liian moni ihminen edelleen kärsii päivittäin nälästä. Kehitys on kuitenkin ollut huimaa. Kolmekymmentä vuotta sitten 37% kehitysmaiden ihmisistä näki nälkää, tänä päivänä enää 18%. Mahdollisuus puhtaaseen veteen on kasvanut. Tänä päivänä jo 8/10 maapallon asukkaasta saa puhdasta vettä, 30 vuotta sitten tämä mahdollisuus oli vain puolella ihmiskunnasta.
Listaa materiaalisen vaurauden leviämisen myönteisistä vaikutuksista voisi jatkaa loputtomiin. Eräs näkökulma kuitenkin ansaitsee tulla erityisesti mainituksi. Tasa-arvon, vapauden ja demokratia eteneminen maailmassa ei ole mahdollista ilman aineellisen hyvinvoinnin kasvua ja avointa maailmantaloutta. Yhteys riittävän vaurauden ja demokratian leviämisen välillä on kiistaton.
Kehitys on helppo havaita käytännössä. Vuonna 1900 maailmassa ei ollut yhtään nykyisillä standardeilla demokratiaksi kutsuttavaa valtiota. Tänä päivänä 3,5 miljardia ihmistä elää demokraattisiksi luettavissa valtioissa. Vuoden 1906 eduskuntauudistus ja naisten äänioikeus takasivat, että pieni Suomi oli itsenäistyessään 1917 yksi ensimmäisistä täysivaltaisista demokratioista.
Diktatuurit murenevat kun markkinatalous etenee. On kuvaavaa, ettei maailman 47 ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kannalta heikoimman valtion joukossa ole yhtään demokratiaa eikä markkinatalousmaata.
Ennen kaikkea globalisaatio, maailman verkottuminen, edistää rauhaa. Ranskalainen liberaali Frédéric Bastian totesi jo 1800-luvulla: ???Jos tavarat eivät ylitä rajoja, sotilaat ylittävät.??? Tämä toteamus on totta myös tänä päivänä.
Poliittisten päättäjien kannattaisi pitää nämä perusasiat mielessään aina, kun maailmankaupan vapauttamiskierros on jämähtää. Tai kun antiglobalisaatioliike vaatii kellon viisareiden kääntämistä taaksepäin ja koko prosessista luopumista. Tai kun poliittinen vasemmisto vaatii protektionistisia rajoituksia suojellakseen omia lyhytnäköisiä etujaan.
Sisäänpäin käpertyminen ei ole oikea ratkaisu kenenkään näkökulmasta, mutta ennen kaikkea tällaisesta itsekkyydestä kärsivät maailman kaikkein heikko-osaisimmat. Todellinen solidaarisuus on mahdollisuuksien luomista kaikille ihmisille maapallolla. Orwellilainen maailma, jossa kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut vaan tasa-arvoisempia kun toiset, ei voi olla yhdenkään vastuullisen poliitikon valinta. |
|
