 |
Kirjoituksia |
|
|
|
| |
|
Periytyvä akateemisuus - Ylioppilaslehti
25.10.2004
Koulutus oli kunnallisvaalien keskeinen teema, ja syystä. Toimiva koulutusjärjestelmä on hyvinvoinnin perusta. Siksi on tervettä, että poliitikot oikealta vasemmalle saarnasivat peruskoulun isojen opetusryhmien vaaroista ja jo aiemmin lukio-opintoihin vaadittiin enemmän valinnaisuutta. Valtiosihteeri Sailaksen ehdotukset opintoaikojen rajoittamisesta ja opintotuen lainapainotteisuudesta tyrmättiin onneksi kautta linjan.
Päättäjien on kuitenkin pohdittava, mitä suomalaisten korkeakoulujen kehittämiseksi voidaan tehdä. Minua on mietityttänyt, miksei Suomessa ole puututtu erääseen isoon, periaatteelliseen ja jopa filosofiseen koulutuspolitiikan haasteeseen, nimittäin akateemisuuden periytyvyyteen.
Mistä johtuu, että maassa, joka tarjoaa maksuttoman opetuksen vauvasta väitöskirjaan, vielä 2000-luvullakin korkeakouluopiskelijoiden vanhemmat ovat keskimääräistä koulutetumpia? Yliopisto-opiskelijoista suurimmalla osalla vähintään toinen vanhemmista on suorittanut akateemisen loppututkinnon. Mikäli kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, ei huonosti koulutettujen ja matalatuloisten vanhempien lapsia korkeakouluissa pian nähdä lainkaan.
Onko kyse kotien asenteista vai nuorten omista valinnoista? Omasta ystäväpiiristäni muistan tapauksen, jossa vanhemmat suorastaan kielsivät jälkikasvuaan hakemasta yliopistoon. Perusteluna oli, että yliopisto-opinnot kestävät kauan ja pääsy "oikeaan työhön" ja "kunnon rahoja" tienaamaan viivästyy. Vanhempien logiikka oli sinänsä ymmärrettävää. Oikeana työnä pidettiin tehdastyötä; Suomessahan maksetaankin selvästi EU:n keskiarvoa enemmän vientiteollisuuden suorittavista, valvontamonitorin ääressä tapahtuvista tehtävistä. Sinikaulusperheeseen syntyneen ei siis kannattanut maisteriksi lukea.
Toinen syy akateemisuuden periytymiseen voi olla raha ja opiskeluajan toimeentulo. Onko opintotukijärjestelmässä musta aukko, joka estää vähemmän koulutettujen ja mahdollisesti vähemmän ansaitsevien vanhempien jälkikasvun akateemiset opinnot? Tästä voisi kieliä se, että mitä nuoremmasta korkeakouluopiskelijasta on kyse, sitä enemmän vanhemmilla on tuloja ja koulutusta. Jos vähävaraisten perheiden lahjakkuusreservit jäävät käyttämättä koulutuksen maksuttomuudesta huolimatta, on meillä palattu viisikymmentä vuotta ajassa taaksepäin.
Kolmas selitys on työmarkkinoiden rakenne ja akateemisten alojen palkkakuoppa. Suomen korkeat hinnat ja kireä verotus pudottav |
|
| | | Takaisin etusivulle | | |
|
