Yrittäjyys ei innosta EU:ssa - Yrittäjänaisten lehti
21.02.2005
Alle puolet eurooppalaisista on kiinnostunut kokeilemaan yrittäjyyttä. Vastaava luku Yhdysvalloissa on 61 prosenttia. Karua kertomaa uusimmasta eurobarometrista, joka tutki laajemmaltikin eurooppalaisten yrittäjyysasenteita. Tulokset ovat suorastaan masentavia.
Tutkimukseen haastateltiin noin 25 000 ihmistä 25 EU-maasta ja Yhdysvalloista. Tulokset eivät poikkea merkittävästi eri EU-jäsenmaiden kesken, vaan eurooppalaiset näyttävät olevan ylipäätään haluttomampia yrityksen perustamiseen. Ja mikä huolestuvinta, niin neljän vuoden takaiseen vastaavaan
tutkimukseen verrattuna, into on laantunut entisestään. Mistä näin suuri ero amerikkalaisiin voi johtua? Miksi jopa 59 prosenttia eurooppalaisista ei ole koskaan edes harkinnut yrityksen aloittamista?
Yksi syy yrittäjyysinnon vähäisyyteen on palkkatyön tulojen säännöllisyys. Tämä mieltä on noin kolmannes eurooppalaisista ja vain 16 prosenttia amerikkalaisista. Lähes sama suhde pätee työn pysyvyyteen.
Epäonnistumisesta opiksi?
Vanhan mantereen asukkaita vaivaa epäonnistumisen pelko. Puolet EU:n vanhojen, ja 62 prosenttia uusien jäsenvaltioiden, kansalaisista pelkää, että jos he perustaisivat yrityksen, se todennäköisesti epäonnistuisi. Näin ajattelee vain kolmannes yhdysvaltalaisista. Epäonnistumisen pelot tosin eroavat merkittävästi eri unionimaiden kesken. Vähiten, 15 %, pelkääjiä on Irlannissa ja eniten, 80 %,
Unkarissa. Merkittävä ero Atlantin eri rannoilla löytyy, kun tutkitaan
asenteita konkurssiin. Kun eurooppalaisten mielestä epäonnistuminen leimaa, niin amerikkalaisten mielestä konkurssista voi oppia vastaisuuden varalle.
Rahoituksen saamisen vaikeuden havaittiin myös estävän oman yrityksen perustamista. Vahvimmin rahoituksen löytymiseen uskottiin Pohjois-Euroopassa, erityisesti Suomessa, Hollannissa ja Tanskassa. Etelä-Euroopassa, ja erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, rahoitus koettiin suurena esteenä yrittäjyydelle. Tutkimus myös paljasti, että sekä eurooppalaiset että amerikkalaiset pitävät hyvää hallinnointia välttämättömänä yrittäjyyden onnistumiselle. Tässäkin kohdassa ajattelumaailmoissa on turhankin selvä ja suuri ero. Eurooppalaisille makrotalous ja poliittinen ilmapiiri ovat tärkeitä asioita, kun taas amerikkalaisille merkittävämpiä ovat hyvät ideat ja yritysjohtajan ominaisuudet. Eurooppalaiset näyttävät mieluummin vierittävän
syyn muualle kuin uskaltaisivat luottaa itseensä ja omiin ideoihinsa.
Mistä lisää uskallusta ja intoa?
EU:n komissio on luonnollisesti huolestunut tilanteesta. Yrittäjyys on tärkeä osatekijä myös Lissabonin agendassa, jonka avulla EU:sta pitäisi tulla maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Nyt olemme puolessa välissä, eikä hyvältä näytä. Komission lääkkeet eivät ole uusia: yrittäjyyskoulutusta ja tietoisuuden lisäämistä ssitä, että yrittäjyydestä voi luoda itselleen toisen uran. Monesti väitetään, että yrittäjäksi synnytään, eikä kaikista ole yrittäjiksi. Joskus voi olla näinkin, mutta varmasti yrittäjäksi voi myös kasvaa, jos yrittäjyys sisällytettäisiin eri oppiaineisiin jo peruskoulussa. Myös byrokratiaa pitäisi purkaa ja riskirahoitusta lisätä. Kuulostaako tutulta? Varmasti. Lääkkeet ovat vanhoja, mutta annostelumääristä tai lääkkeiden jakelusta ei vain ole päästy sopuun. Sama päätöksentekopelko vaivaa myös
punamultahallitusta Suomessa - lukuisat työryhmät selvittävät jo valmiiksi päivän selviä asioita. Todelliset, uudet ja rohkeat päätökset puuttuvat.
Valtiovallan tehtävä onkin omalta osaltaan karsia byrokratiaa yrityksen perustamisesta ja helpottaa yrityksen pyörittämistä vielä nykyisestään. Yrittäjien ja yritysten verotuksen on nykyään oltava kilpailukykyistä myös kansainvälisesti. Globalisoituva maailma lisää myös P-K-yrityksten kilpailua. Ei anneta kilpailuetuja lähialueiden yrittäjille ainakaan omilla verotuspäätöksillä.
Piia-Noora Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen,
Kokoomuksen europarlamenttiryhmän puheenjohtaja |
|
